sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Oliko minulle munuaisen luovuttanut hajamielinen tumpelo?

Aloitan tämän blogin ehkä hieman tylyllä otsikolla ja kerron heti perään, että seuraava blogipäivitys on tehty kieli poskessa pohdiskellen. Rakastan syvästi henkilöä (minulle tuntematon aivokuollut henkilö), joka on minulle antanut lahjaksi munuaisen, joka on toiminut nyt reilu 8 kuukautta paremmin kuin omani tuskin koskaan toimivat. Olet aina osa minua. Voi kun tietäisin kuka olit. Kiitos.

Olen työskennellyt monella alalla, marjanpoiminnasta, talonmiehenapurinatouhuilusta rakennusaputyöntekijäksi, bingon kautta pubin tiskiltä sisustustarvikeliikkeen myyjäksi ja myymälänpitäjäksi, yrittäjänäkin yritin kovasti onnistuen oikeastaan vain talouteni tuhoamisessa vuosikymmeniksi. Rakennusmiehenä, betonimiehenä ja kirvesmiehenäkin on vuosia takana. Siihen päälle vielä koripalloharrastukseni, jota kesti yli 20 vuotta, ennen kuin sairaus sen lopetti. Pallonkäsittelytaitoni ei koskaan mitään takamiestasoa ollut, mutta kyllä se keskivertojamppaa parempi on 😋 Toisin sanoen, kyllä minulla on kädet toimineet, sekä vasara ja työkalut jollain lailla pysyneet aina käsissä. Toki onnettomuusalttiuttakin on ollut, mutta munuaissiirron jälkeen tilanne on välillä ollut jo suorastaan naurettava. Välillä jopa osaan ennakoida (kykenemättä vahinkoa estämään), jos kohta kolahtaa. Milloin mattopuukolla lähtee sormenpäästä pala, tai jotain osuu ohimoon. Varvas on murtunut, käsi ollut mustana ja jalka jäänyt pyykkitelineen väliin puristuksiin. 

Ehkä näistä vielä jotenkin selviää, mutta munuaissiirteen jälkeen muistini on alkanut pätkiä. Olen hajamielinen, unohtelen nimiä. Olen aina ollut varsinainen tietoviisas elokuvien saralla (ainakin omasta mielestäni). Näyttelijät, elokuvat, repliikit, kaikki tuli ennen kuin "apteekin hyllyltä". Nykyään katkokset ovat lähes joka päiväisiä. Välillä unohtuu ihan tuttujenkin nimet. Vanhat pelikaverit, vastustajat, armeijakavereista puhumattakaan. Omani vielä aamuisin (ja muutenkin) muistan.

Aikaisemmin sentään saatoin syyttää munuaisten vajaatoimintaa siitä, että minulla oli kusta päässä ja unohtelin asioita (urea-arvon noustessa vaikuttaa muistiin, urea-arvo nousee, kun munuaiset eivät suodata kuonaa pois elimistöstä) Hei, hetkinen?! Olikohan se munuaisen edellinen omistaja joku hömelö? Kädetön tumpelo joka unohti välillä oman nimensäkin ja nyt tartuttanut minuun tämän saman kohtalon? Tai vahvisti sitä, koska kyllä joku kuitenkin tähän väliin huutaisi, "ainahan olet ollut varsinainen tumpelo".

Vai onko tähän sittenkin joku lääketieteellinen selitys? Tietääköhän kukaan? Jos tiedätte, kertokaa minulle ihmeessä. Joko sivun alalaidassa olevaan kommenttikenttään tai sähköpostiin jani.vakoniemi22@gmail.com Rohkeasti vaan. Tarvitsen apuasi, että saan tämän peikon päästäni.

Olenko ikuinen tumpelo (joo joo, tiedetään tiedetään) vai onko tämä vain leikkauksen jälkeinen ohimenevä vaihe? Please help me! 😱😱😱

Jahas, vaimoke tuli juuri töistä kotiin ja sanoi, että "Ainakin äkäisyys ja vihaisuus on lisääntynyt siirteen jälkeen ja itkupotkuraivarit" eli sekin vielä. 😇😇 On se rakas 💖

#eteenpäin

#munuaisluovutus #elinsiirto #tumpelo 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Terveydenhuolto sairaaloissa

Aina sanotaan, että "Suomi on terveydenhuollon huippumaa". Onhan se hyvä, jos verrataan johonkin savimajassa tehtyyn hoitoon, mutt...