lauantai 31. joulukuuta 2016

Huippua Uutta Vuotta 2017!!!

Huh, mikä vuosi tämä 2016 oli. Moni on sanonut tätä julkkisten kuoleman vuotena, itse meinasin kuolla, vaikken julkkis olekaan. 

Koko tarina on tässä blogissa, mutta kai tätä voi puristaa vähän kasaan näin vuoden viimeisen päivän kunniaksi? 

21.1.2016 minulle oli varattu aika PD-katetrin leikkaukseen. Edellisen viikon loppuun sinnittelin vielä töissä ja sitten totesin, kun en meinannut työhousuja jalasta pois saada ja ahdisti niin perkuleesti, että nyt ei kaikki ole kunnossa. Kaiken lisäksi seuraavana päivänä olisi ollut syntymäpäiväni, jotka vietin nukkuen koko päivän. Sellaiset juhlat. No kelataan jorinaa.

- 15.1. munuaiset lakkaa toimimasta

- 16.1. syntymäpäivät pääosin nukkuen

- 18.1. osastolla verikokeet ja siellä päätetään, että sairausloma alkaa ja mies vuodelepoon kotiin. 

- 21.1. pd-katetrileikkaus, nukutettiin, meinasin lähteä leikkauksen jälkeen köpöttelemään sängystä  (pd-letku painoi pitkään hermoon ja aiheutti kovia kipuja) (tämä on myös isäni syntymäpäivä)

- 24.1. hemodialyysikatetri kaulaan, koska PD ei heti toiminut

- 25.1. lääkäri ilmoitti, että pd tauolle ja hemodialyysi väliaikaiseksi

-26.1. aloitettiin väliaikainen hemo

-29.1. kotiin osastolta (ma-ke-pe hemohoito)

- 5.2.   aloitin blogin kirjoittamisen sairaudestani

- 16.2. pd-koulutus alkaa, tähän asti tehty 3x viikossa 4h hemoa per kerta.

- 17.2. pääsin elinsiirtolistalle

- 25.2. on viikko pd-käsivaihtoja takana kotona.

- 4.3. todetaan ensimmäinen takapakki pd-hoidossa. Nestettä 
kroppa täynnä. Pd nesteen tehoa nostetaan kevyimmästä keskivahvaan.

- 13.3. olen jo kovasti luulotaudin kourissa, kun tuntuu, että joku tulehdus kohta tulee väkisin. fibriiniä nesteessä...  :) (ei tullut, hyvä niin)

- 29.3. on olo niin huono, ettei pääse makuuhuoneesta keittiöön hengästymättä, pd-hoito ei toimi ja kroppa on täynnä nestettä, lihakset ovat kuihtuneet, joten nestettä ei heti huomattu, koska paino ei noussut. Kaikesta huolimatta haluan mennä töihin??? Hoitajan puhuttelu auttaa ja tajuan, että ne haaveet on haudattava.

- 1,4. ollaan taas hemodialyysissä, nyt 5 x 3 tuntia viikossa

- 13.4. pari viikkoa hemoa takana ja silti hb vain laskee.

- 14.4. fistelitutkimus

-24.4. usko alkaa palata paranemiseen, pitkään se on ollut koetuksella

- 6.5. päätetään, että hemodialyysi on ainoa oikea hoitomuoto.  (Tappara on Suomenmestari 2016 jääkiekon SM-liigassa :D ) 

- 13.5. pd-katetrin poisto, jossa pieni vuoto vatsassa kesken leikkauksen (2dl verta) ja taas ylimääräiseksi yöksi osastolle.

- 20.5. fistelileikkaus, jossa kesken leikkauksen käteen palasi tunto. Leikkauksen jälkeen nousi kuume ja jouduin olemaan pari ylimääräistä päivää osastolla. 

- 13.6. viimeinen hemo kaulakatetrista

- 14.6. ensimmäinen hemo fistelikädestä

- 29.6. hemokatetrin poisto kaulasta

- 2.7. Vakoniemeläisten sukujuhlat :)

- 30.7. Äänekoskella mukana Keitelejazz koristurnauksessa

- 1.8. ensimmäinen kotihemodialyysi

- 23.8. varalla elinsiirtoon

- 31.8.  työterveyslääkärillä sopimassa töihin paluusta kotidialyysin kanssa. 

-  samana päivänä kesken ravintolaruokailun puolison kanssa, soitto TAYS:ista, munuainen on löytynyt? TAYS:iin tutkimuksiin, hemodialyysi ja taksilla Meilahteen.

- 1.9. minut leikataan ja saan "ykkösen", eli uuden munuaisen, joka alkaa toimimaan heti leikkauspöydällä. 

- 8.9. minut siirrettiin Meilahdesta TAYS:iin 

-10.9. pääsen viikonloppulomalle

-12.9. minut kotiutetaan TAYS:ta

- 17.9. vaihdan autoomme etujarrupalat :)

- 3.11. vaihdan autoomme renkaat 

- 16.11. aloitan kuntosaliharjoittelun

- 4.12. sairausloma loppuu

- 5.12 kesäloma alkaa

- 24.12. Joulu kotona äidin luona Äänekoskella 

31.12.  tänään. Sarin ja minun 6-vuotispäivä. Kumma ihminen, kun on minua näin kauan kestänyt. <3

Siinähän sitä vuodesta 2016. Melko paljon kaikkea, joka nyt tuntuu menneen vilauksessa. Paljon jäi myös puuttumaan. Vaikeat reissut bussilla hemohoitoon, uuden auton osto ja elämän helpottaminen siltä osin jne jne. Välillä käyn katsomassa vanhoja blogipäivityksiä ja muistutan itseäni, että ei se ollut nopea hetki, eikä mikään ollut helppoa. Pitää arvostaa mitä on. Välillä oli suunnatonta tuskaa, pelkoa, jopa epätoivoa.  Loppuvuoteen mahtui myös sairaan isoäitini keuhkokuume ja isäni sydänleikkaus. Mummo sinnittelee, tosin hänellä on vakava muistisairaus ja kunto on muutenkin huono, joten aika alkaa käydä vähiin, isä toipuu sydänleikkauksesta.

Toivon vuodelta 2017 terveyttä. Paljon terveyttä. Toivon, että saan kuntoutettua itseni, että pääsen koriskentälle höntsäilemään kesällä 2017. Siihen tarvitaan paljon liikuntaa, koska ruoka on maistunut munuaisleikkauksesta ja painoakin on +20kg lörähtänyt kroppaan.  Toivon myös terveyttä muille. Paljon terveyttä. Mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Positiivisia ajatuksia kaikille herra negatiiviselta :) Kaikki jotka minut tuntee hyvin, tietää minun olevan vastarannan kiiski. Tänään ainakin pienen hetken, uin myötävirtaan kotirannalla. 

Hyvää Uutta Vuotta 2017 ja paljon terveyttä, kaikille! 

Tuorein siperialaisvahvistuksemme Mymmeli näyttää miten otetaan rennosti myös vuonna 2017. 











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Terveydenhuolto sairaaloissa

Aina sanotaan, että "Suomi on terveydenhuollon huippumaa". Onhan se hyvä, jos verrataan johonkin savimajassa tehtyyn hoitoon, mutt...