Kaikki mahdolliset kauhuskenaariot kävi mielessä, kun maanantaina tilasin ajan työterveyteen. Peukalon kärkinivelet kipeytyivät todella kipeäksi. Oli vaikeuksia avata avaimella ovea, pitää tavaroita kädessä. Kipuja oli ollut jo jonkin aikaa, mutta nyt ne kasvoivat sietämättömiksi. Lisäksi ne jatkuivat illalla myös levossa. Maanantain vielä puristin töissä väkisin, mutta tiistaiksi oli pakko soittaa jo työterveyteen ja sain ajan lääkärille. 16 vuotta piti välttää maitotuotteita ja pelko oli aina, että mitä luilleni tapahtuu. Nytkö ne sitten alkaa rapistua, kun munuainen toimii? Kun yksi asia saadaan kuntoon, niin seuraava krakaa?
Tiistaina Lääkärikeskus Aavassa lääkäri tutki sormet ja no, se oli taas tätä perus päivystyslääkärin touhuilua. "Ai, jaa, onko ne kipeät? Vai niin...." Ajattelin, että tästä ei nyt taas selkoa tule. Onneksi hän kuitenkin kirjoitti lähetteen röntgeniin, joten ajattelin, että siellä nyt ainakin saadaan selville, jos kysymyksessä on joku vakavampi vamma. Lisäksi hän määräsi sormille lepoa ja kirjoitti loppuviikon sairauslomaa. Siitä sitten lompsimaan Koskikeskukseen röntgeniin. Tampereen keskustassa oli muuten tiistaina ullakkopalo, joten osa kaduista oli suljettu ajoneuvoilta. "Savun hälvettyä tutkimme liitokset" ajattelin, kun käppäilin kaupungilla ja katselin poliisien ja palomiehien touhuja.
 |
| Poliisi ohjaa liikennettä tulipalon vuoksi Tampereen keskustassa. |
Tänään torstaina lääkäri vihdoin soitti röntgentulokset. Parin päivän jännitys purkautui, kun hän kertoi, että kuvista ei löytynyt mitään vakavaa. Ei kulumia, ei luunpaloja, eikä haurastuneita kohtia.. Mahdollisesti kyse siis vain rasitusvammasta, johon levon pitäisi auttaa.. Kiitos tästä, nimittäin nivelrikkoa, tai reumauutisia en tässä vaiheessa olisi kyllä ehkä ottanut kovinkaan hyvin. Tein peukaloihin jo lastat, tosin tällä hetkellä tarvitsen lastaa vain vasemmassa kädessä ja se tuntuu auttavan. Ehkäpä siis maanantaina taas töihin, kunhan kivut ovat poissa. Helpotus, mikä helpotus! "Laitetaan teippiä"- vanha koripalloilijan sanonta.
Käväisin myös verikokeissa munuaiskontrolliin liittyen ja P-Krea oli 101 ja GFR taasen 79, jotka olivat parantuneet edellisestä käynnistä. 95-115 välillä pyörii Krea ja GFR taasen lukujen 67-90 välillä, eli munuaisen puolesta homma toimii. Huippua!
Yksi asia on terveen ihmisen elämästä muuttunut ja se on ainainen huoli kaikista sairauksista. Vähän turhankin helposti ajattelee heti sitä pahinta vaihtoehtoa. Pessimisti ei pety, sanotaan, mutta kyllä pettyisin, jos se terveyteen liittyisi. Nyt kuitenkin taas voidaan jatkaa onnellisesti #eteenpäin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti