Steppaa sitten näillä, kun Addut katos |
Pää kyllä veisi. Tekisi vaikka mitä. Ei tarvitse kuin 30 sekuntia istua paikallaan, niin johan se suunnittelee kaikenlaista tekemistä, mutta kun seisomaan nouset, loppuu suunnitelmat siihen. Miehelle, joka on tehnyt mitä haluaa, on aika vaikeaa, kun elämä on rajoitettu siihen, montako metriä jaksat kävellä tuupertumatta, tai elämää suurempaa stressiä aiheuttaa, jaksaako kantaa roskapussia roskakatokseen. Kyllä minä vielä.... Jopa nuo ajatukset alkaa jo tuntua kaukaiselta haaveelta. Niistäkin on jo aikaa. Elämän realiteetit on jyrännyt haaveet ja toiveetkin.
Toivon, että saan vielä sen yhden hyvän päivän. Siitä se tsemppi taas alkaa. On vaikeaa käynnistää konetta, kun hyvää päivää ei ole miesmuistissa. TÄKÄTÄKÄTÄKÄ on muuttunut TÄKÄköhköhTÄköhksi. Huomenna taas hemohoitoon. Jännitystä riittää onko paino noussut samaan missä viimeksi oltiin eilen, jolloin 3 litraa imettiin taas kuona-aineita verestä. Paljonko huomenna? 3,5? Paljonkohan rytmihäiriöitä ja päänkivistystä se aiheuttaa?
Että tällasta. Olihan negatiivinen pläjäys. Toivottavasti edes Tappara voittaa tänään, tai sitten menee kyllä lopullisesti hermot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti